Isänmaa

Isänmaa repii valkoisen harson alas morsiamen rinnoilta
ja pitkän kielen päällä kaljupäiset pojat tanssivat
maastohousut jalassa, hakaristit otsalla
opitut ajatukset etsitty fasistifoorumeilta
ja he nuolevat pinkkejä nännejä
ilman kaipuuta
ymmärtämättä
että tuoli jolla he luulevat istuvansa
ei ole tuoli
vaan ilmaan pysähtynyt nuoli
valhe
kellokuuden varastettu aamukalja
puiston loskaisella tuulettimella
kohmelossa Koffissa
denat kietoutuneena muistoihinsa
kuolleista vaimoista, epäonnisista yrityksistä
kaupata ideoita
kuulematta ihmistä
me myymme mitä vain
kunhan joku saa edes jotakin
numeroita näytölle tai hieromasauvoja vaimolle
kuuden pennin raippoja pornokaupasta
kuukausi tolkulla ikävää television edustalla
morsian heittää riisiä
skinariporukan johtajan kasvoille leviää valkea neste
kuin ensirännän näkevä namibialainen
rautatieaseman portailla
eiliset sanomalehdet kosteina
lupaukset leviävät paperilla
muste tuhkahtuu kuivaan yöhön
jossa roskakatokset toimivat jonkun tuntemattoman kotina
äiti pitää poikaa sylissä
eikä kenelläkään ole koiraa jota potkia
tahtoa nostaa kiveä toisen päälle
nielaistessaan tuskan nuuskan mukana
kissanpoikien haljenneita kalloja
television päällä somalin sääriluu
juristin lapsen ontoksi hakattu mieli
täynnä ei mitään
mitään sanomatonta
pilvenhattaraa syövä poika
propellihattu päässään ja kiiltonahkakengät
sunnuntaina dumarin laulussa
monen lapsuuden harharetket
hiirenkorvilla kuukaudet ja viikot
polttamattomat kaupungit
ja siistit liput kirstun harteilla
hetkestä ei uskalleta irrota
tippua sateenvarjotta aavikolle
josta ei ole löydy yhtä ainutta keidasta
jonka pinnasta katsella omia kasvoja.