Hae tästä blogista

tiistai 16. joulukuuta 2014

Kattava kirja-arvio Kiiltomadossa

"Hertellin runot ovat intiimejä, paikallisia ja kiinni tässä ajassa, mutta niissä on myös historiaa ja liikkeen tuntua." 

Lue arvio kokonaisuudessaan: http://www.kiiltomato.net/harri-hertell-kutsumme-sita-kodiksi/


torstai 11. joulukuuta 2014

Runoilija pankissa

Minulle soitettiin monta kertaa
pankista tahtoivat juttelemaan
yritin selittää ettei siihen ole asiaa
mutta nainen puhelimassa halusi saada
tahtonsa läpi
ja niin viikon päästä
istuin valkoisessa konttorissa
nuoren naisen kanssa pienessä suljetussa huoneessa
hän katsoi minua iloisesti silmiin
ja alkoi tiedustella
onko metsää, asuntoja tai muuta
sanoin että näettehän te sieltä koneelta
ja ennen kuin olin ehtinyt riisua takkia
palaverimme oli loppumassa
minua ohjattiin jo kohti ulko-ovea
vielä lähtiessä
hän tarjosi minulle hymyillen heidän mainoskynäänsä
kiittäen käynnistä
ja minä kumarsin syvään
laitoin kynän taskuuni
lähdin kotiini
ja kirjoitin sillä kaiken ylös runooni.

Apurahan saajan tilinumero IBAN-muodossa: FI 93 5541 2820 019967
Viite: 201 70211
Katson sinua
yksi vihreäksi värjäytynyt tiili putoaa katolta
varikset pitävät kokousta torilla
sinulla on hiukset kuin pojilla
maa on märkä mutta kukaan ei muista sadetta
puistossa lapset juoksevat ympäri taloa
katsot minua
nainen kamera kädessä, liian hennolla otteella, se on lavastettua
sytytän öljylampun jotta näkisi lukea
lehmusten oksat värisevät kuin krapulainen kylmissään
omenat kulhossa rypistyvät hitaasti
sitä ei erota silmillä
bassokuvio alkaa rullata
katseellakin voi kuulemma raiskata
torvet tarttuvat mukaan itsevarmalla otteella
raiskauksessa on kyse vihasta
kitarariffi puhuu diskoa
en tunne ketään jolla olisi niin raivoisat silmät
mukaan syöksyy moogi ja yhtäkkiä
tämä on unta
agenttielokuvien nopeita kohtauksia
tapahtuu paljon hirvittäviä asioita
mutta kaikki tuntuu hauskalta ja innostavalta
verhot lasketaan
katseemme eivät vielä kohtaa
majakat tervehtivät laivoja
ikkunan lämpömittari pomppii kappaleen tahdissa
katson sinua
naapuri napsuttelee sormia
sinun decolte on paljas, luisen valkea
hän tietää mitä on tanssia
käy terapiassa
alkaa huimata
joku kantaa pihalla roskia
puiset seeprat liikkuvat edestakaisin lattialla
syksy imee pilvien nänniä
taukojen aikana meille tippuu maitoa
on jo talvi
avain on oikea
se ei käänny lukossa
suutari hakkaa pohjiin ohuita nauloja
toinen tiili putoaa katolta
kuljettaja ilmoittaa että tässä voi mennä
ne jotka haluavat poistua
katsot minua
kukka haljenneella ikkunalaudalla alkaa aueta
me syleilemme
peiton alla lattialla
ei tarvitse katsoa.

torstai 4. joulukuuta 2014

Kuka seisoo kiväärin takana?


























Kun ihmisiä teloitetaan
rakkaus on kadotettua
pyrskähtelevää punaista
jähmettynyttä rivissä seisomista
kaikki hallitseva maisemassa on valkoista
kuolema ei tunne kylmyyttä
yritä puhaltaa käsiin lämpöä
muistele vakavana rakkaita
aikaa jolloin ei tarvinnut tarttua
kuin talikkoon
pellon laidalla ladot hukkuvat
häpeälliset teot halutaan haudata
mutta lumen alla ei voi maatua
vaikka yksi onkin jo kotona
saavat toiset vielä odottaa vuoroa
vain he tietävät
kuka seisoo kiväärin takana.

keskiviikko 3. joulukuuta 2014

Tehtaankadulla

Kaikki on kirkasta
kadut ja kulmat tuttuja
en malta olla katselematta ihmisiä
polttamatta savuketta
vaikka yritän luopua
päivästä
joka irtaantuu jälleen valosta
juoksuttaa taivaalla harmaita koiria
turvallisessa puistossa
lapset leikkivät äitiensä kanssa
rattaat odottavat porttien takana
omaa vuoroa.

Karaokebaarin vieressä
hylättyjä leluja
tippuneita ruusunmarjoja
hajonneita kaljapulloja
punaisten tiilien keskellä paahdetun kahvin tuoksua
koirat kulkevat hajujen varassa
nuuhkivat harvahampaisia nistejä
jotka juovat ilmaista sumppia
uuden kirpputorin avajaisissa
rikkaat eläkeläisrouvat hypistelevät aikaa
vanhoja Arabian lautasia
joista on syöty satoja
tuhansia puuroja
mutta emme tiedä
kuka on poissa.

Liikennevaloissa
vain kaksi väriä
toinen kieltämässä
ja toinen antaa luvan tanssia
valkoisilla viivoilla
pakenemme todellisuutta
lottokuponkeihin
hukumme radion rauhalliseen purpatukseen
kun kaikki on jollakin tapaa tuttua
koluttua
päivä täynnä variksen väsynyttä naurua
roskakoreista roikkuu sattumanvaraisia pusseja
niiden sisältöä ei halua arvailla
turvallisen puiston laidalla
nurmi vihreää
vielä joulukuussa.
Valintojen kuristava vapaus
täyttää tämän siivotun huoneen
pesukoneen huimaavan hurinan
rullatessa taustalla
kuljemme epävarmoilla askelilla
alas rappuja
mieli haluaisi ottaa tukea
mistä tahansa kaiteesta
viedä roskat pihalle ja katsella
täydellisen hiljaisuuden vallitessa
lintuja
joiden pesät näyttävät nyt
kesän jälkeen
orjantappurakruunuilta.
Me pelkäämme
hitaasti katovia aamuerektioita
löysää
äänetöntä kuolemaa.

maanantai 1. joulukuuta 2014

Sanataidetarjous!

20 nopeinta tilaajaa saa itselleen mun uusimman, pian loppuunmyydyn, Kutsumme sitä kodiksi runokirjan sekä Hertell & Hertell ja Dubros -levyt yhteishintaan 20€ (sisältää postikulut kotimaassa). Tarjous on voimassa 20.12. asti. Tilaukset: harri.hertell@gmail.com