Kevätaamun sumussa elävien hiljaisuus
skeptikon kurkkuun takertunut aamukahvi
nimetön linja ilman matkustajia
että pitäisi pelätä ihmisiä
elää vähemmän ja olla luottamatta
vaikka tietää ettei yksikään
kynttilä voi palaa molemmista päistä
jos se seisoo pystyssä.
Hautajaisissa musta varis hyppii
männystä toiseen
kuin kliseet
vapisevalla äänellä lausutut
terveiset
tuonpuoleiseen
jossa kaduilla kasvaneet Vallilan
kundit
viinan ja vaikeuksien parkitsemat
heittävät hurttia huumoria vanhasta
kuomasta
hyvässä ja pahassa erottomattomasta
juoppojen palatessa kerta toisensa
jälkeen
kalterien taakse
ja maksamattomiin laskuihin
olemattomaan kasvatukseen
täyttyviin laseihin ja pulppuavaan
vereen
unelmaan lämpimästä kylvystä
ilman sanomalehden väitteitä
yhteiskunnan turvasta.
Kaksi naista istuu kahvipöydässä Käpylässä
pipopäisen miehen kuvan vierellä
ja vaikka tytöt ovatkin samasta kivestä
lohjenneita
niin eri merien hiomia
täynnä tarpeetonta tarvetta
tulla
huomioiduiksi
sillä kuolemankaan keskellä
en voi olla eksymättä vaimoni turvaan
siihen lupaukseen
että aikanaan toinen meistä
tekee osoitteenmuutoksen toisen
puolesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti