Ne vislaavat jokaista lyhyttä hametta
typerä hymy kasvoillaan
kantavat laiskasti soraa haalareita laastia
punakahvainen mora vyöllä
juovat ruokatunnilla kolme pientä olutta
ja puhuvat Tallinnan matkoista.

Ne näkevät huputetun talon alla asioita
joista arkkitehti saa al denten lahkeeseensa
ja antavat rätisevän radion soittaa Kari Tapiota.

Ne ovat kasvaneet siellä sun täällä
eikä kukaan ole niistä varsinaisesti ylpeä
mutta kun kura-apina saa viimein keitetyksi kahvia
me kaipaamme vasaroiden paukettta
miehiä jotka rakensivat maailmansa.