Kuninkaan vaunut natisevat poluilla
kuin rutikuiva totuus
jota kukaan ei kyseenalaista
uskalla ottaa esille bensaa ja tikkuja.
Jumalista armottomin
kääntää taivaalla kylkeä
me valumme elämän katkeria karpaloita
puhelinmyyjän valheita
yrittitarhan terveisiä
lapsia vilkuttamassa
tuhansille potkituille perseille
suljetuille tehtaille, ladatuille
aseille
vihreän lehden laiskuudessa
kahisevia tuulia
suudeltuja häpyhuulia
antennirintoja pystyssä
ottamassa vastaan hyviä ja huonoja
uutisia.
Kuninkaan vaunuissa pyöreät rattaat
kuljettajan rakkaat hippuset hyppivät
tien syrjään iloisina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti