Hae tästä blogista

torstai 7. kesäkuuta 2012

Helsinki-päivän kunniaksi


Tytöt pysäkeillä
sukivat hiuksiaan
hameet kesästä köyhtyneinä
ja kaikilla yllä
samat nahkatakit
surulliset lupaukset kapinasta
liian lyhyet ajatukset
eikä tietoakaan vapinasta
suuhun pesineestä pahasta tavasta
mutta matkustetaan hetki ilman lippua
pummilla aikuisten maailmassa
kokeillaan päästä baariin ilman pahveja
pelottavan polttavia katseita
penkkien väliin piilotettuja spiguja
pärjääjät kantavat koiranruokaa luxus-tavaratalon kasseissa
ja vuodet kiertävät samoilla kiskoilla
liian kovalla kiireellä
kovanaamakundit sylkevät ulos lapsuutta
avaavat vetoketjuja
saksien polkiessa haitsua
sydämen pumpatessa bassoa
ilman puhdasta omatuntoa
astioilla syömättömiä tunteita
äidin pohjatonta huolta
sanomattomia virtoja
vastaamattomia puheluita
vaikka tekisi mieli kertoa kaikesta
arvista hihoissa
veljen valkoisista viivoista
jotka eivät ole merkkejä suojatusta kulusta.

Joku pukee ylleen morsiusasua
ja miettii turhaan näyttääkö maailma kauniilta
ilman pakkopaitoja tai lepositeitä
nuori anorektikko nääntyy balladin päällä
laitoksessa
kahvi maistuu unelta
aidat pumpulilta
päivien hypätessä kyytiin lukitsematta ovia
kannetaan perintöä mukana
vihaamatta tuttuja kasvoja kuvissa
sielussa napittamattomia paitoja
mainoskyltin juurella pulut etsivät pulleita vuosia
ilman syyllisyyttä
lyödään lankkuun nauluja
kalterien taakse sikatauluja
ratkaistaan maailma napin painalluksella
kaipaamatta satakielen laulua
kaupungin alkusijoilla
isoäitien vankkurit natisemassa
ohi lapsuuden traumojen
kesälomien toteutumattomien toiveiden
joita levykauppias kastelee
kahden kiskon keskellä
harmaata jatsia jo kulmakarvoilla
huuhkajat ostoskeskuksien katoilla
tarkkeilemassa kaksisataa vuotiasta pääkaupunkia
jonka neonvalot sortuvat pois rahapusseista
enteenä erään aikakauden lopusta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti