Hae tästä blogista

lauantai 24. marraskuuta 2012

Puut eivät ymmärrä
kaivata lehtiään
särkyviä äpärälapsia
reput helisten
sormet kuoliota
juoksua
pakoon kiirettä
lasketaan päiviä
palkkaan vuokraan laskuihin
on syötävä
luonnosta löytyy kaikki
ei sykkivää metsää voi sahata
kaikilla taajuksilla rakkautta
karheita kieliä
omistajan valheellisia sanoja
poluille pudonneita asiakirjoja
poltetaan nuoruuden kirkuvaa kiihkoa
ilman hampaita voi istua
mutta istuen on vaikea tanssia
löytää liike havujen keskeltä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti