Hae tästä blogista

keskiviikko 24. lokakuuta 2012

kun nyt olet vapaa
mitä teet ruoaksi illalla
ostat kaupasta master cardilla?
Revit kaiken seiniltä
ettei tarvitsisi myöntää painovoiman lakeja

Täällä kukaan ei oleta
vaadi olemaan
ole
kuin tarvitsisi jotakin

Hän yritti juoda
kahdesta viinistä huonomman
jäi miettimään
miltä se toinen olisi maistunut

Nouse
hymyile meille
kuin sitä ei olisi ollutkaan
näytä hampaasi
ulvo se esille
metsistä ja pelloilta
älä pelkää
yritä taltuttaa
jokainen koira vihaa katupylväitä
rankkasateen rock n rollia
vittu nyt mennään
potkitaan kivet mennessä
yön rikkinäiset luut
ladon takana
hakatut halot

eihän runoja kirjoiteta
ne luetaan
maailmasta
Salaatit jäätyvät
mutta tämä ei ole järjestys
hallittua raivoa
katse kiinni irtoavissa lehdissä
tartut käteen
päästät irti vuodenajoista
punaviinin nuolemista kauloista

Nännipihasi on ihana keidas
paikka johon jäädä
ilman aikataulua
raapia tikulla paskaa
kengänpohjista voi lukea reitin
pimittävän heinän
rannoilla miehet lippoavat
pakenevat
nimetöntä
sormea
rahisevaa unta laatikossa
muistot kajavan huudosta
irvistävät tapetit
lupa olla vapaa
poimia tuntemattomiakin sieniä
radiosta taajuus korvilla
ymmärtää muodot sellaisinaan
sateen viettelevä lipaisu
ihmiseen tatuoitu halu
painautua ajatuksia syvemmälle
kaupinkien väliin ruskaan
syttyviin roskakoreihin
ettei voi olla varma
ja silti kokea

sunnuntai 21. lokakuuta 2012

Esiintyminen Runoraadissa

Esiinnyin Yle Teemalla Runoraadissa sunnuntaina 21.10. Ohjelmassa luin yhden lyhyen tekstin esikoiskokoelmastani Kunnes oppii kävelemään. Runoraadin lähetys löytyy täältä: http://areena.yle.fi/tv/1674807

Esikoiskokoelman toisesta painoksesta on muuten edelleen noin 20 kappaletta jäljellä. Tilauksen (12,5 €) voi tehdä sähköpostilla: harri.hertell@gmail.com

perjantai 12. lokakuuta 2012

Usein pelkään ettet kuule
kun ajattelen sinua
jokaisen rivin välissä
lemmentunnustuksia
että älä mene unohda
nyt kun jokin irtoaa kauniisti
tarvitsee kaapista rikkalapiota
ja rakkautta
Pidät kättä suulla
kuin tämä olisi kauhea juoru
sotkeutunut lankakerä
jota yritän avata.
Jokaisen lasin pohjalla
aika jota kaivata
täällä ei puhuta murteilla
kastella lahkeita paskassa.

Jos tuon neidon riisuisi punaisista housuista
suutelisi pyöreitä poskia
kuin muslimit mustaa kiveä
itkisi aamunkoitossa kadotettua tahtoa
rikkinäisiä ritilöitä
hammaslääkärin penkillä
runoilijalla ei ole sanoja
mitään millä kuvata letkuja kitalaessa.
Kerta turpaan ennen arkkua
mies sätkii kuin hylje kylmällä kadulla
jokainen askel haluaa haukata palan asvalttia
on surullista istua tällä tuolilla
katsella kun teemme sopimuksia
ettei tarvitsisi kohdata sormenjälkiä tuopissa.

Kanta-asiakkaiden silmissä eksyneitä lapsia
ei tarvitse ymmärtää vastuuta
muistaa harmaita hapsia
tiedetään tunteista
että tämä on
ja saanko istua sun paikalla
potkia puistossa kaikki kukkia.

Syksyllä on tahmeat sormet
kebabposket ja punainen laulu
pelko perintökämppien täytetyistä saukoista.

torstai 11. lokakuuta 2012

Päivät tylsiä

kuin leikkaisi työkseen kynsiä
guirot sirittävät puskissa
kissa lentää ohi joutsenen kyydissä
tuskissaan tiukka ote untuvasta
toteutuvissa toiveissa on harvoin pehmeyttä
laitureita joille laskeutua.

Revin kahvikuppia korvasta
kuin se olisi minulle velkaa
mutta vaikka kuinka yritän
vedet hiljenevät
sade luikertelee alas kummuilta
yhtyy järveen kuin pari joka osaa rakastaa
vihaisesti ja lempeästi
luottaen että toisella on avain käsirautoihin
kun makaa kahlittuna olohuoneen lattialla
pakarat punaisina
käsi kiinni patterissa.

Vanhat runoilijat

Vanhoja runoilijoita on kahdenlaisia:
sellaisia jotka vaikuttavat siltä, että heille olisi paljastettu elämän salaisuus
ja sellaisia jotka vaikuttavat siltä, että heille olisi paljastettu elämän salaisuus,
mutta he eivät enää saa mieleensä mikä se oli.

keskiviikko 10. lokakuuta 2012

Nuori mies pitää paussia tuolilla
odotus- ja vauvamessuilla
kuupassa alkaa tapahtua kummia
kiertää tulevaisuuden kuvia
kylpevistä lapsista ja keltaisista kumiankoista
puklaavasta vauvasta
jolla kaulallaan vakava lakana
ikkunan takana puut heiluvat vapaana
isä kantaa ulos talosta telkkaria
ja se tarttuu johdoillaan kiinni jokaisesta oven kulmasta
tietää joutuvansa eroon pistorasian sykkivästä rinnasta
harmaan sateen lähetysvirroista
joita vastaan on raskasta soudella.

Itkuhälytin varoittaa kuten on tapana
mutta mies ei havahdu torkuilta
ajatukset haluavat vielä kirmata nakuna
äidin syliin
lapsuuden kukkiviin kyliin
jossa mikään ei koskaan ollut huonosti
haravoitavissa pois
kosteiden lehtikasojen keskeltä
kissa loikkaa yli imuroitujen haaveiden
tampattujen mattojen
pyyhittyjen peppujen paossa
Kanarian valossa drinkit maistuvat turvallisilta
kuin sammutetun kynttilän tuoksu.