Kattava kirja-arvio Kiiltomadossa

"Hertellin runot ovat intiimejä, paikallisia ja kiinni tässä ajassa, mutta niissä on myös historiaa ja liikkeen tuntua." 

Lue arvio kokonaisuudessaan: http://www.kiiltomato.net/harri-hertell-kutsumme-sita-kodiksi/

Runoilija pankissa

Minulle soitettiin monta kertaa

pankista tahtoivat juttelemaan

yritin selittää ettei siihen ole asiaa

mutta nainen puhelimassa halusi saada

tahtonsa läpi

ja niin viikon päästä

istuin valkoisessa konttorissa

nuoren naisen kanssa pienessä suljetussa huoneessa

hän katsoi minua iloisesti silmiin

ja alkoi tiedustella

onko metsää, asuntoja tai muuta

sanoin että näettehän te sieltä koneelta

ja ennen kuin olin ehtinyt riisua takkia

palaverimme oli loppumassa

minua ohjattiin jo kohti ulko-ovea

vielä lähtiessä

hän tarjosi minulle hymyillen heidän mainoskynäänsä

kiittäen käynnistä

ja minä kumarsin syvään

laitoin kynän taskuuni

lähdin kotiini

ja kirjoitin sillä kaiken ylös runooni.

Apurahan saajan tilinumero IBAN-muodossa: FI 93 5541 2820 019967

Viite: 201 70211

Katson sinua

yksi vihreäksi värjäytynyt tiili putoaa katolta

varikset pitävät kokousta torilla

sinulla on hiukset kuin pojilla

maa on märkä mutta kukaan ei muista sadetta

puistossa lapset juoksevat ympäri taloa

katsot minua

nainen kamera kädessä, liian hennolla otteella, se on lavastettua

sytytän öljylampun jotta näkisi lukea

lehmusten oksat värisevät kuin krapulainen kylmissään

omenat kulhossa rypistyvät hitaasti

sitä ei erota silmillä

bassokuvio alkaa rullata

katseellakin voi kuulemma raiskata

torvet tarttuvat mukaan itsevarmalla otteella

raiskauksessa on kyse vihasta

kitarariffi puhuu diskoa

en tunne ketään jolla olisi niin raivoisat silmät

mukaan syöksyy moogi ja yhtäkkiä

tämä on unta

agenttielokuvien nopeita kohtauksia

tapahtuu paljon hirvittäviä asioita

mutta kaikki tuntuu hauskalta ja innostavalta

verhot lasketaan

katseemme eivät vielä kohtaa

majakat tervehtivät laivoja

ikkunan lämpömittari pomppii kappaleen tahdissa

katson sinua

naapuri napsuttelee sormia

sinun decolte on paljas, luisen valkea

hän tietää mitä on tanssia

käy terapiassa

alkaa huimata

joku kantaa pihalla roskia

puiset seeprat liikkuvat edestakaisin lattialla

syksy imee pilvien nänniä

taukojen aikana meille tippuu maitoa

on jo talvi

avain on oikea

se ei käänny lukossa

suutari hakkaa pohjiin ohuita nauloja

toinen tiili putoaa katolta

kuljettaja ilmoittaa että tässä voi mennä

ne jotka haluavat poistua

katsot minua

kukka haljenneella ikkunalaudalla alkaa aueta

me syleilemme

peiton alla lattialla

ei tarvitse katsoa.

Kuka seisoo kiväärin takana?

Kun ihmisiä teloitetaan

rakkaus on kadotettua

pyrskähtelevää punaista

jähmettynyttä rivissä seisomista

kaikki hallitseva maisemassa on valkoista

kuolema ei tunne kylmyyttä

yritä puhaltaa käsiin lämpöä

muistele vakavana rakkaita

aikaa jolloin ei tarvinnut tarttua

kuin talikkoon

pellon laidalla ladot hukkuvat

häpeälliset teot halutaan haudata

mutta lumen alla ei voi maatua

vaikka yksi onkin jo kotona

saavat toiset vielä odottaa vuoroa

vain he tietävät

kuka seisoo kiväärin takana.

Tehtaankadulla

Kaikki on kirkasta

kadut ja kulmat tuttuja

en malta olla katselematta ihmisiä

polttamatta savuketta

vaikka yritän luopua

päivästä

joka irtaantuu jälleen valosta

juoksuttaa taivaalla harmaita koiria

turvallisessa puistossa

lapset leikkivät äitiensä kanssa

rattaat odottavat porttien takana

omaa vuoroa.

Karaokebaarin vieressä

hylättyjä leluja

tippuneita ruusunmarjoja

hajonneita kaljapulloja

punaisten tiilien keskellä paahdetun kahvin tuoksua

koirat kulkevat hajujen varassa

nuuhkivat harvahampaisia nistejä

jotka juovat ilmaista sumppia

uuden kirpputorin avajaisissa

rikkaat eläkeläisrouvat hypistelevät aikaa

vanhoja Arabian lautasia

joista on syöty satoja

tuhansia puuroja

mutta emme tiedä

kuka on poissa.

Liikennevaloissa

vain kaksi väriä

toinen kieltämässä

ja toinen antaa luvan tanssia

valkoisilla viivoilla

pakenemme todellisuutta

lottokuponkeihin

hukumme radion rauhalliseen purpatukseen

kun kaikki on jollakin tapaa tuttua

koluttua

päivä täynnä variksen väsynyttä naurua

roskakoreista roikkuu sattumanvaraisia pusseja

niiden sisältöä ei halua arvailla

turvallisen puiston laidalla

nurmi vihreää

vielä joulukuussa.

Valintojen kuristava vapaus

täyttää tämän siivotun huoneen

pesukoneen huimaavan hurinan

rullatessa taustalla

kuljemme epävarmoilla askelilla

alas rappuja

mieli haluaisi ottaa tukea

mistä tahansa kaiteesta

viedä roskat pihalle ja katsella

täydellisen hiljaisuuden vallitessa

lintuja

joiden pesät näyttävät nyt

kesän jälkeen

orjantappurakruunuilta.

Me pelkäämme

hitaasti katovia aamuerektioita

löysää

äänetöntä kuolemaa.

Sanataidetarjous!

20 nopeinta tilaajaa saa itselleen mun uusimman, pian loppuunmyydyn, Kutsumme sitä kodiksi runokirjan sekä Hertell & Hertell ja Dubros -levyt yhteishintaan 20€ (sisältää postikulut kotimaassa). Tarjous on voimassa 20.12. asti. Tilaukset: harri.hertell@gmail.com