Pyyhkiä linnunpaskat mökin kaiteelta
huonot ajatukset mielestä
ilman lasia kestää paine
kaipuu sinne minne ei voi palata
kirjoittaa sinut lähemmäksi, esille
tehdä meistä kuolemattomia
vessapaperirullia pyörii pitkin
piennarta
ja taas minä odotan
ymmärtäväni keitä me olemme
mikä lämmittää
mitä on polte
vihaiset kivet kengissä
vääntyneet kolikot
valuva ikkuna
jota ei koskaan tarvitse putsata
nähdäkseen kaiken kauneuden
hitaasti syvenevät uurteet kasvoilla
kosketukset kaulalla
uppoutua luoksesi
kietoa sinut näihin sanoihin
sulkea radio
koivujen vaahteroiden ja pihlajien
ympäröiminä
olen hetki hetkeltä lähempänä
oikeaa ajatusta
sinun huuliasi
katsetta joka viipyy
koska näet minussa jotakin
mitä muut eivät
tiedät kuinka vapisen
ja sinulla saa olla salaisuuksia
voima murskata minut
etkä halua
kahlata elämää
jättää mitään kertomatta
vaan antaa savun yhtyä taivaaseen
polttaa yössä kynttilöitä
hymyillä
ihan tavallisille asioille
astua askelia kohti halua
nähdä että minussa on potentiaalia olla kaikkea
mikä tekee olosi täydeksi
ilman airojakin
keinua veneessä ja luottaa
että nukahdettuamme
tunnemme kolahduksen
maan jalkojemme alla
kannattelevan
