Me liu’umme ohi
tuijotamme hankia
kuin tuntematonta kauneutta ihaillen
varovaisesti
jos se vaikka sattuisi vilkaisemaan takaisin
ja toiset ohittavat kiireellä
jotkut jatkavat hetken samaa tahtia
metsien harjatessa muistoja
pysähdyspaikkojen penkeillä
määritämme merkityksen
miksi matkata
jos maisemista ei saa nauttia
hiljaa itseään peilaten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti