Hae tästä blogista

sunnuntai 30. syyskuuta 2012

Jos 2000-luvulla otat mieheksesi shamaanin
on turha odottaa hänen pysyvän
jatkuvasti samalla vuosituhannella.
Pitäisi sulkea puhelin
tiskata iloisia päiviä
talviunta
tamperelaisessa ravintolassa
nainen ei pelkää puhua
koiran karvoja tummilla housuilla
nääs ville ja jonni kääsh
kirjoituskoneen pyssysankarit taas latailevat
kuudesti laukeaviansa
kun mä heräsin tänä aamuna
on bluussia
mustan mullan rullaavia tarinoita
keuhkot täynnä
ja sydän tilttaamassa
enää ei ole voimia
aloittaa alusta
palata kirjoittamaan uutta stooria.
Tämä voisi olla rakkautta
kaide joka ei kestä nojaamista
olut vaahtoaa kuin Raulin laulussa
mutta emme kaipaa pois vanhoista tavoista
havunneulojen haavoista
pestään käsiä sadetynnyrissä
tehdään yhdessä
kaikki mikä on kiellettyä.
Ne vislaavat jokaista lyhyttä hametta
typerä hymy kasvoillaan
kantavat laiskasti soraa haalareita laastia
punakahvainen mora vyöllä
juovat ruokatunnilla kolme pientä olutta
ja puhuvat Tallinnan matkoista.

Ne näkevät huputetun talon alla asioita
joista arkkitehti saa al denten lahkeeseensa
ja antavat rätisevän radion soittaa Kari Tapiota.

Ne ovat kasvaneet siellä sun täällä
eikä kukaan ole niistä varsinaisesti ylpeä
mutta kun kura-apina saa viimein keitetyksi kahvia
me kaipaamme vasaroiden paukettta
miehiä jotka rakensivat maailmansa.
Kannetaan tuolit sisälle
grilli katoksen alle
sovitaan ettei mitään tapahtunut
kesä häpäissyt meitä valolla.
Älä sano sen olevan valmis
luule tietäväsi paremmin
jos luonto olisi julma
se pysähtyisi
miettisi sadetta kuusen alla
koko yön
tuijottaisi merta
silmästä silmään.
Elämä ei ole täsmäohjatattua sodankäyntiä
silitettyjä paitoja
noudatettuja kotiintuloaikoja.

Se on viritetty ansa
kimmoisa jousi
valmiina ampumaan nuolensa
komeasti ohi taulun.
Jokainen perhe
on kalliosta irronnut liuska
tarinoita isästä ja äidistä
jalkojemme alla

lauantai 29. syyskuuta 2012

Viskiä ja virstanpylväitä
odotusta lippuluukulla
emäntä lyö ilmoituksen tiskiin
ei etsi valtaa loistoa
tukkaputkella elämän perässä
pitää paeta pakokaasuja
ruostuneita braasuja
uinuavia tulia
räppipäät nyökkäävät taksitolpalla
tyytyvät tuplarizloihin
sulka hatussa
parittaja ei kaihda yhtäkään asiakasta
ei eksytä
nakuteta vallankumousta
joukkotyperyyden tanssiaskelia
kaikokaipuukamikazetta
lasit huurussa
rakastellaan
simpukan kohinassa
kaupungin epäoikeus
kerrostalojen irvistävä hymy.
Katupylväiden sakkolihaa
kuutamonaurua parkkipaikoilla
autot kylki kyljen
ovet auki syksylle
ei taistella vastaan
saunan tuoksussa
kansakunnan katkennut toivo
pillipiiparin viaton epäusko
kun kadut täyttyvät
häpeästä
vaarin piipun pilvilaivoista.

Humppaa humppaa humppaa
keuhkot pumppaa paksua savua
ulos mielestä
käydään sisään
metsään rakkauteen
varomatta lapsia
kiimaa tahtia
kaarnalaulussa vuosisatojen sodat
toivottomuus tahtotila
haljeta joka suunnasta
astua väärällä tavalla
kaivaa matoja kalastella
parempia aikoja
sammion pohjalta katsella
antaa vasaran taputella
humppaa humppaa humppaa
kengät vispaa parketilla
oksennuksen ja kiihkon tuoksussa
ohitetaan vieraita kaupunginosia
tuntemattomien itkeviä kakaroita.

tiistai 25. syyskuuta 2012

Esikoiskokoelmasta vielä muutamia kappaleita jäljellä

Syksyllä 2011 julkaistun esikoiskokoelmani Kunnes oppii kävelemään toisesta painoksesta on edelleen jäljellä muutamia kappaleita. Kirjan voi tilata kotiin kannettuna 12 eurolla. Kolmatta painosta kirjasta ei ole näillä näkymin tulossa eli tämä lienee viimeisiä hetkiä, jolloin kirjan voi vielä hyllyynsä hankkia. Tilaukset osoitteesta: harri.hertell@gmail.com

keskiviikko 19. syyskuuta 2012

Dägä!

Luopua väitteistä
hukkua sahanpuruihin
naimatyöläisen piiskattuihin mattoihin
toverit, me olemme yössä!
oikeilla jäljillä
vinttikerrosten katkenneitten kusiletkujen äärellä
täältä sinne
matka on kohtuuttoman pitkä
taipeet hyvin voideltuja
saappaat liukkaita ja kattoluukut avonaisia
kun on aika vaihtaa maisemaa
ja putki taas täynnä usvaa
kapteeni, rontti heti auki!
kalja huulille ennen keskipäivää
pian täällä jo tanssitaan
tähtisumujen viatonta piirileikkiä
haljenneiden riisien voimatonta kitkaa
kotishamaanin paksua savua
psykebileiden väsynyttä ysäriä
tehtaanpiipuista sävelet puhaltavat
tietävät mitä on flundervalsen
kampeloiden litteä keskinkertaisuus.

Me heitämme päiviä kuin leipäkiveä
viskomme aukkoja otsoniin
nauramme kaikelle liian monta kertaa
kuin sairas lapsi
ja lopulta jokin metsässä katkeaa
käy kimppuun luovuttamatta
murisee hetken ennen hyökkäystä
kuin koira pölynimuria.

Se kaipaa neulaa

Se kaipaa neulaa
jonka silmässä jo pitkään olen ollut kala
muiden samanlaisten joukossa
maailmassa
ei ole tarpeeksi hyllytilaa kaikille
uurteille löytää harva polkunsa
vuosikymmenien hilse rapisee iloisesti
pyörii 33 1/3 minuutissa
juoksu voisi käydä jollekin työstä
mutta on usein kutsumusta
karusellia jonka kyydistä ei halua hypätä
kaikki hyvin valtakunnassa
kun odysseus katselee tuomikirkon kupeesta
tietää jotakin meitä paremmin arvosta.

Se kaipaa neulaa
tahtoo kertoa laulajan fonin kannujen riemusta
ikkunalaudalla kuuluu säilyttää vain kukkaruukkuja
kiertää kirppareita divareita
roskalavoja ja toreja.

Se kaipaa neulaa
napsuu ja pomppii merkkiin katsomatta
ritisee kirkkaankin lampun valossa
nettihuutokaupan ilmoituksessa
nuori mies hinkkaamassa haapapuisella tikulla
ja me kastelemme kuulijat
slowareilla covereilla
jatsilla ja kansiin tatuoiduilla auringoilla.

Se kaipaa neulaa
halaa toista hyllyssä
ei ole hyvä olla liian lähellä
ahtaalla kuin sinkut yksiössä
niillä on kuitenkin oma käsityksensä maailmasta
ettei ole elossa ilman kierroksia
vaikka toisinaan pitäisi osata relata
antaa tomun laskeutua
pestä oikealla tavalla
vaihtaa vaatteita ja hoivata
niitä parhaimpia saaliita.

Se kaipaa neulaa
tietää että itsessään
on maailman hiljaisuus
kaikki äänet mitä voi syntyä
ja tämä päivä
on toiveikas VG+
jotain uutta saattaa tulla vastaan
mistä tahansa laarista.

torstai 6. syyskuuta 2012

Ensimmäiset Name Droppailun SM-kilpailut torstaina 13.9. Pacificossa

Ensimmäiset Name Droppailun SM-kilpailut torstaina 13.9. Pacificossa

Poikkitaiteellisella Kynäniskaklubilla tehdään historiaa torstaina 13.9.2012, kun sanataiteilijat Dxxxa D ja Harri Hertell järjestävät ensimmäistä kertaa Name Droppailun SM-kilpailut. Skaboissa kuvio on yksinkertainen: kullakin osanottajalla on 90 sekuntia aikaa kertoa tuomaristolle ketä kaikkia hän tuntee. Merkitystä ei ole sillä tunteeko osallistuja oikeasti mainitsemansa henkilöt vaan härskeimmät leveilyt ja surkeimmat kaveripiirit palkitaan. Tule siis tiputtelemaan nimiä, jos olet ollut Johanna Tukiaisen kanssa kaljalla tai hengaillut Arhinmäen kanssa fudismatsissa. Tuomaristo pisteyttää kunkin esityksen ja antaa niistä idols-hengessä myös suullisen palautteen. Tuomaroinnista ja levymusiikista vastaavat itseoikeutetusti herrat Hertell & D. Pacificon (Helsinginkatu 15) ovet aukeavat klo 20, name droppailu klo 22 alkaen. Vapaa pääsy, tervetuloa!

Ilmoittautuminen paikan päällä klo 21.45 mennessä, droppailujärjestys arvotaan klo 22.

Lisätiedot ja haastattelut:
Harri Hertell, name droppailun tuomari vuodesta 2012
harri.hertell@gmail.com
p.0405063668

tiistai 4. syyskuuta 2012

Ikkuna auki ilman syytä

Koira tarvitsee hihnansa
yö liiskautuvan kahinan
askeleet märällä hiekalla
kuulostavat kuin joku hieroisi kasvoja
vasten rakeista betonia.

Olemme täällä ikkuna auki
mutta mitään ei tapahdu
läpiveto kiertää yksin alakuloisena
pudottelee postiluukusta tietoja
mitä jonkun toisen mielestä pitäisi
maksaa asumisesta vedestä sähköstä
näytön epäluuloisesta valosta
kun kovakuoriainen riisuutuu yöllä panssariasustaan.

Jokin jättäytyy aina pois
irtoaa hetki toisensa jälkeen
kuin lapsen hammas
ilman verta tai itkua
maailmaan ei synny muutoksia
vaimoille puhtaita petauspatjoja.

Sormet tekevät työtä
käskemättäkin tulkitsevat kokeman
muovailevat sanoista kiihkeitä tanssilattioita
kipeitä käsiä ja alenevaa itsetuntoa
luovat lauseen kantakapakan tahmeasta matosta
joka halkeaa liitoksista
syrjään painetuista haluista
pottipeliin kadonneista kolikoista.

Me olemme täällä useina iltoina
ikkuna auki ilman syytä
on vaikea hyväksyä
ettei ole tarkoitusta
syvää lommoa linja-auton kyljessä.