Lauantaina keikalla Kiiskessä

Kottikärryt pitävät siestaa

kuumimpina tunteina
on aihetta levätä
antaa auringon paiskia hommia
säteitä halkokasaan

Meillä on aikaa

Meillä on aikaa

poltella tupakkaa

männyt päivänvarjoina

kirjoittaa järvet lämpimiksi

koiran kielen lipoessa

laiturilla 

pisarat lentävät

läkähtyneinä 

kohti iltaa

En tulkitse aikaa

En tulkitse aikaa
vaan olen sen kyydissä
liftarina
vuodenajat pyörivät alla
toisinaan ylinopeudella
tai pelkillä höyryillä
hitaasti
odottaen seuraavaa bensa-asemaa
kassan viereen nukahtanutta kahvia

Koira vahtii pihaa

Koira vahtii pihaa
suojelee ruohoa leikkurilta

Maanantai

koko päivän olen yrittänyt
kuulla kalalokin askeleet kalliolla

Hautausmaan ja mielisairaalan välillä

Hautausmaan ja mielisairaalan välillä
on hyvä olla
istua betoniporsaalla hörppien olutta
muistellen potilaita
jotka kärsivät
rakkauden puutteesta
tai sen paljoudesta
niittäen mielen pelloilla
kosteaa heinää
ilman vastuuta
yhteiskunnan tuskista
koirien kusipuskista
ohi kiitävistä pyöräilijöistä
monet eivät (käytä kypärää)
pelkää elämää.

Mielisairaalan ja hautausmaan välillä
on hyvä olla
antaa elämän hehkun puhutella
ilman että kukaan yrittää tulkita
mitä on linnun laulu
kuolleiden bileet montuissa.

Kahvilassa

Maksan kahvikupin verran
että saan kiireettömästi katsella
kaduilla käveleviä ihmisiä
muodikkaita naisia
tyyliteltyjä miehiä
joiden takana
kauppias asettelee lappua
putiikkinsa ikkunaan
ja katoaa takahuoneeseen
tekemään asioita
joista en saa kuulla
mistään summasta.

Soit loppuun kuin virsi

Soit loppuun kuin virsi
kuin rakkaus jota en ehtinyt huomata

pyyhin sinut otsalta

kuin olisit ollut työtä ja hikeä

valinta

kuppiin sammunut tupakka

reikäinen muovipussi kadulla

oksa joka raapaisi haavan

eivätkä lehdet putoa

tikut katoa ihon alta

vaikka kaikki on jo pitkällä

metsä käynyt hiljaiseksi

vuodet sakeammiksi

askeleissa rikkinäisen radion rahina

katseessa toivo

josta en irrota otetta